MINÄ JA HIEMAN KOIRAHISTORIAANI

Olen kolmekymppinen kahden lapsen äiti, tavallinen koiraharrastaja. Nykyinen ammattinikin kuuluu eläimiin eli olen suorittanut eläintenhoitajan ammattitukinnon, suunatumisavaihtoehtona eläinhoitolan pito.

 Oma koirahistoria alkaa minulla samanlailla kuin niin monella muullakin, kun en saanut omaa koiraa turvauduin naapurin koiriin. Ensimmäinen talutettava olikin samojedin pystykorva Bella, se oli paperiton koira mutta, kävin sen kanssa mölli TOKOI:ssa ja match show:ssa eli vähän harrastelin. Lisäksi junior handlereissa tuli pyörittyä jonkin verran.

Bellan rinnalle sain toisenkin hoitokoiran saksanpaimenkoira Mooran oikealta nimeltään Ymir´s Du-Dajax. (Golf von Wildsteigerland -Reikon Fibel) tästä koirasta voin sanoa koko palveluskoiraharrastukseni lähteneen liikkeelle sillä sen jälkeen vanhempani heltyivät ja sain vihdoin oman koiran. 

Sakanpaimenkoira Rinti eli Yazzhaus Erica  (Harro vom Trienzbachtal- Reikon Yanz) saapui taloon vuonna 1991. Rintin kouluttaminen ei ollut helppoa koska, sen vietittömyys tuli usein ongelmaksi, kuitenkin aina jaksoin uskoa että koiraa täytyy kouluttaa ja niin isäni kuskasi minua kentälle kuin metsäjälkitreeneihinkin lisäksi kävimme raunioradalla. Jotenkin sain tahkottua sille JK1:sen ja muutamissa alo TOKO:ssa kävin, mutta loppujen lopuksi oli pakko luovuttaa. Rinti opetti minulle paljon ja jostain syystä olen sille kiitollinen ettei se ollut helppo koska eri koulutus tavat tulivat tutuksi sen myötä. Myöhemmin Rintillä todettin selkärangan rappeuma ja usein mietin oliko tämä osa syy sen haluttomuuteen koska se oli pentuna kuitenkin aktiivinen saksanpaimenkoiran alku. Rinti eli kuitenkin hyvän kotikoiran elämän kanssani kulkien mukanani jokaisen reissun ja oli minun turvani kun 17-vuotiaana lähdin opiskelemaan vieraaseen kaupunkiin. 11-vuotiaana jouduin sen lopettamaan takapään halvaannuttua.

 Rintin jälkeen talossa oli monta vuotta vain yksi koira eli Opri. Vaikka Oprin kanssa aktiivinen harrastaminen jouduttiin lopettamaan on minulla ollut muutamia lainakoiria joiden kanssa olen saanut käydä treeneissä ja kilpailla.

Kiitos siitä näiden koirien omistajille jotka ovat minulle tämän mahdollisuuden suoneet, jokainen koira on ollut oma yksilönsä ja jokaisesta olen jotain oppinut.